Hyväntekeväisyysjuttu

Moi. Mä taas liikutuin kovin. Mushilla on tänäkin jouluna ihana hyväntekeväisyyskampanja jee! He lahjoittavat jokaisesta Facebook-tykkäyksestä ruokaa pienille kodittomille kissoille ja koirille. Tykkäysten lisäksi Mush lahjoittaa ruokaa myös kaikista blogipostauksista, blogiin tai omille sivuille lisätyistä kampanjabannereista sekä #mushjouluiloa2013 tagista sisältävistä twiiteistä ja Instagram-kuvista.

Mä koitankin taas mun ihanien kissaystävieni kanssa haastaa teidät mukaan tekemään vähän hyväntekeväisyyttä. Aikaa on 9.12. asti. Mä lähetän teille kaikille osallistujille ihan helvetisti rakkautta ja pusuja. ♥ ♥ ♥ Teille, jotka tämän sivuutatte, toivon suurempaa sydäntä.

Uusi ystäväni

Mulla on uusi pieni ystävä. Hänen nimensä on Klaus. Klaus on kirahvi.

Hän on mun joululahjaystävä ja kovin silitettävä ja pehmeä. ♥ Ihanakin hän on ja suloinen.

Hän myös näyttää ehkä vähän darraiselta. En halua, että mun kirahviystävällä on darra. Päätin, että hän on vain uninen. Hän on nukkunut vieressäni monta yötä.

Pikkuisena mulla oli kovin paljon leluystäviä mun vieressä nukkumassa. Heille täytyi kaikille myös antaa hyvän yön pusut ennen kuin alkoi nukkumaan.
Kaikista lempparein oli kuitenkin Seesamtien Elmo. Hänkin oli joululahjaystävä ja kovin tärkeä mulle.

Mä kävin taas Kuopiossa. Henkassa oli Reckless Love. Makee keikka, vaikka vähän pyörrytti.
Mun pitää varmaan ostaa kämppä Kuopiosta pian, koska käyn siellä liian usein.

Olen nähnyt paljon vampyyriunia. Mulla oli treffitkin Stefan Salvatoren kanssa yhtenä yönä. Tai olisi varmasti ollut mutta heräsin ennen sitä. Vittu. Muistan kuitenkin sen, kun pyysin häntä kahville ja oi hän suostui!

Rakastan maailman eniten kaikkea yliluonnollista. Olis huikeeta, jos yliluonnollisia juttuja olis oikeesti olemassa. Mä haluisin sitten ehkä olla vampyyri.

Myrskyviikonloppuna lumouduin pikkuisen täysikuusta.

Lumouduin myös tästä biisistä! ♥ Miten ihana.

Hitto vie

Olin vähän huono-onninen maanantaina.

Vedin upeasti lipat ensimmäisen kerran tänä talvena. Eikä vielä ole edes kunnon talvi. Löin kyynärpääni ja lonkkani. Sattui aivan saatanasti. Kukaan ei tullut edes auttamaan tai kysymään olenko ok.

Melkein lukitsin itseni myös työauton ulkopuolelle, josta hätäännyin kovin.
Omasta autosta puolestaan puhkesi rengas.

Maanantaina vitutti. Nyt vähän jo naurattaa.

Mä en tiedä oliko tää jotain karma juttuja. Oon kyllä ollut ihan kiltti ja kiva muille.

Mä kuitenkin uskon vähän karmaan. Jos teet jotain paskaa, se varmasti kostautuu sulle myöhemmin.

Oma huono onni tuntuu kuitenkin kovin pieneltä, kun ystävällä menee vielä paljon huonommin.
Tulee avuton olo. Tahtoisin kovasti tehdä jotain, jotta saisin asiat paremmaksi.

Eilen meillä oli ihana extempore tyttöjen ilta ja oi oi parannettiin maailmaa vahingossa salmiakkikossun voimin ihan aamuun asti. Tänään on hassu olo. Mut ei mua haittaa, koska eilen oli hyvä ilta ja meillä oli maailman kivointa. Oli ihanaa olla spontaani. Tuntui hurjalta.

Mua vähän hävettää

Meillä oli vielä kaksi viikkoa sitten ihan oikeasti talvi.

Nyt on vain kovin pimeää. En ole varma kummasta pidän vähemmän.

Autolla ajaminen oli yhtä hermostuttavaa, kuin pussaisi ihastusta ensimmäisen kerran.

Iik se on jännittävä tunne. Ihanalla tavalla.

Melkein ajoin ojaankin työautolla. Pelotti helvetisti. Se oli ensimmäinen kerta.
Lumi on kivaa silloin, kun sitä sataa niin kuin romanttisissa elokuvissa ja voi vaan ihailla. Ei silloin kun sitä tuiskuttaa vaakasuorassa aivan jumalattomasti, että tulee melkein itku, kun vituttaa niin paljon.

Apua on jo marraskuu. Aika kuluu aivan liian nopeasti.

Mut hei, nyt on Movember. Jos oisin mies, kasvattaisin aivan hillittömät pensselit.

On kuitenkin ihan kiva olla tyttö. Tai nainen. En oikein osaa määritellä itseäni. Nainen kuulostaa niin aikuiselta. Haluan ehkä vielä pikkuisen olla lapsi.

Tuli mieleen Britney Spearsin I'm not a girl, not yet a woman. Voi. Mut mä oon ihan onnellinen näin määrittelemättömänäkin.

YLLÄTYS! Eka video, joka on turha, aivan helvetin nolo ja lyhyt. Olen kömpelö ja kiusallinen. Naurattaa.