Eilen oli kovin kiva päivä.
Käytiin Arton kanssa Oulussa Pikkujoulu piknikillä sekä pyörähtämässä Niinan ja Antin luona
Menomatka oli kovin tuskaisa sään vuoksi. Näytti siltä kuin vuosisadan lumimyrsky olisi saapunut.
Toisinaan näkyvyys oli hirveen huono, aivan surkea suorastaan! Pahimmillaan ehkä vain metrin tai kaksi. Välillä vähän pelotti. Jopa Artoa. Päästiin kuitenkin ajoissa perille.
Suunnistettiin Club Teatrialle muutaman mutkan kautta tietenkin. Oulussa on vaan niin kovin vaikea löytää perille. Vaikka olisi navigaattori apuna. Neljä Ruusua oli jo lavalla.
Ja voi sitä ihmismassan määrää ja kuntoa. Pahimpia olivat ne vanhat akat, jotka jorasivat ihan kuin olisivat vielä nuoriakin. Kiitos mutta ei tarvitse kuitenkaan syliin asti tulla tanssimaan. :) Heh.
Olin jo kovin väsynyt Neljän Ruusun lopetettua. Meinasinkin nukahtaa seisaalleen ennen Michael Monroen keikkaa. Hups.
Keikan alettua väsymys hävisi kuin pieru Saharaan. Oli niin räjähtävä aloitus! Meno kesti loppuun asti.
Säälitti hieman Michaelin roudarit. Ne kun joutuivat juoksemaan lavalla ja selvittelemään mikin johtoa.
Michael aiheuttaa varmasti hurjan paljon harmaita hiuksia roudareilleen.
Siitäkin huolimatta esiintyminen oli aivan uskomatonta. Wau!
Ihana Dregen!
Oltiin Arton kanssa aivan eturivissä ja siitä oli kovin hyvät näkymät.
Michael kävi niin lähellä, että mun päälle tippui jopa hikipisara jos toinenkin.
Parhaimmillaan pääni oli ehkä puolen metrin päässä Michaelin haaroista kun hän päätti nousta turva-aidan päälle suoraan pääni yläpuolelle. En tiennyt minne katsoa.
Kesken keikan vierestäni eräs miespuolinen henkilö lähti kiipeämään turva-aidan yli hakeakseen rumpukapulaa aidan toiselta puolelta. Tunsin ettei tästä hyvä seuraa. Miten oikeassa olinkaan.
Hän löi silmäkulmansa kaiutinkaapin reunaan, joita aidan ja lavan välissä oli.
Ihan kuin hän olisi hyppyyn lähtiessään tähdännyt siihen. Hullua! Näytti melko hurjalta. Vertakin tuli.
Sai hän kuitenkin sen kapulan. Toivottavasti oli sen arvoista.
Kuinka moni 50-vuotias pystyy tähän? Ja vielä nahkahousuissa.
Keikka oli ihan superhyvä. Maailmanluokan meininki. Suosittelen lämpimästi. Sellaisillekin, jotka eivät ehkä tämän musiikkilajin kuuntelijoihin kuulukaan. Tämä nimittäin täytyy kokea itse.
P.S. Hui, on jo joulukuu! Täällä on paljon lunta. Ja lisää tulee koko ajan.