Hei. Olenpa ollut mulkku ja laiminlyönyt teitä ja kirjoittamista. Ikäväkin on ollut. Teistä kolme on karannut jonnekin mun hiljaisuuden aikana.
Mun kirjoittamattomuudelle ei ole mitään syytä. Ei ole ollut elämää mullistavia juttuja tai tuntunut siltä, että tarvitsen edelleenkään taukoa. Olen ollut kovin epäaktiivinen kaikessa ja silti en kuitenkaan. Elämä vain tuntuu liian tasaiselta. Kun joku kysyy mitä mulle kuuluu, vastaus on aina sama.
Tauon aikana blogikin täytti taas vuosia ja syksy tuli ihan äkkiä. Nyt ulkona näyttää jo vähän talvelta ja mua vituttaa se. Joutuu pukemaan ainakin viisi kerrosta vaatteita, ettei palelisi ja siltikin palelee.
Täällä mä nyt taas kuitenkin olen ja näin mulla on mennyt.
Pieni sunnuntaiseikkailu villieläimiä katsomaan. Oli aika kökkö reissu kun kaikki eläimet nukkuivat.
Kävin häissä. Helvetillinen vaatekriisini selvisi sillä, kun pukeuduin kympin mekkoon.
Leivoin myös pullaa äitin kanssa. Se oli varmaan mun kolmas kerta elämässä. Pullista tuli isoja ja epämuodostuneita niin kuin yleensä mun leipomuksista.
Olen löytänyt vieraista rappukäytävistä outoja juttuja. Pesusieniä ja koirien puruluita. Tuntui jo ihan aarteenmetsästykseltä. Seuraavaksi odotan löytäväni jotain vieläkin huikeempaa.
Tehtiin Arton kanssa testi, missä selvisi mitä taruolentoja ollaan. Mä olin lohikäärme ja Arto merenneito. Musta lohikäärme on pikkuisen uskottavampi.
Sain tietää, että ensimmäinen kummilapseni on poika. Tunsin hänen pienet potkunsa ja kuulin kuinka sydän löi. Se kuulosti oikeasti joltain avaruusalukselta. Aika uskomatonta, että musta tulee helmikuussa kummitäti. Mä en herranjestas edes tiedä mitä ne tekee.
Tauon aikana blogikin täytti taas vuosia ja syksy tuli ihan äkkiä. Nyt ulkona näyttää jo vähän talvelta ja mua vituttaa se. Joutuu pukemaan ainakin viisi kerrosta vaatteita, ettei palelisi ja siltikin palelee.
Täällä mä nyt taas kuitenkin olen ja näin mulla on mennyt.
Pieni sunnuntaiseikkailu villieläimiä katsomaan. Oli aika kökkö reissu kun kaikki eläimet nukkuivat.
Kävin häissä. Helvetillinen vaatekriisini selvisi sillä, kun pukeuduin kympin mekkoon.
Leivoin myös pullaa äitin kanssa. Se oli varmaan mun kolmas kerta elämässä. Pullista tuli isoja ja epämuodostuneita niin kuin yleensä mun leipomuksista.
Olen löytänyt vieraista rappukäytävistä outoja juttuja. Pesusieniä ja koirien puruluita. Tuntui jo ihan aarteenmetsästykseltä. Seuraavaksi odotan löytäväni jotain vieläkin huikeempaa.
Tehtiin Arton kanssa testi, missä selvisi mitä taruolentoja ollaan. Mä olin lohikäärme ja Arto merenneito. Musta lohikäärme on pikkuisen uskottavampi.
Sain tietää, että ensimmäinen kummilapseni on poika. Tunsin hänen pienet potkunsa ja kuulin kuinka sydän löi. Se kuulosti oikeasti joltain avaruusalukselta. Aika uskomatonta, että musta tulee helmikuussa kummitäti. Mä en herranjestas edes tiedä mitä ne tekee.
Aloitin pienen projektin. Keväällä tapahtuu toivottavasti niin supersiistejä juttuja, että en kestä tätä odotusta.