sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Luota pinkkiin

Tiedättekö miltä tuntuu lähteä reilun kahden tunnin yöunilla lauantaiaamuna töihin?
Minä tiedän enkä voi kuollaksenikaan suositella sitä kenellekään. Ellet ole masokisti!



Mulla on taas ollu tylsääkin tylsempi viikko.
Sain tiistaina vihdoin ja viimein H&M:n paketin, jonka olisi pitäny tulla jo viime viikolla. Buu H&M!
Paketti painoi varmaan sata kiloa, joten käytin härskisti hyväkseni Arton raavasta miesvoimaa.
Tulin myös siihen tulokseen, että en tilaa sieltä enää ikinä farkkuja. En vaan yksinkertasesti löydä sopivia, vaikka kuinka kovin kokeilee. Millon on tiukka tuosta ja löysä taas tästä. Todella turhauttavaa.
Joko oon maailman epäsopusuhtaisin ihminen tai sitten H&M:n farkuissa on jotain pahasti vialla.
Veikkaan jälkimmäistä.

Mulla alkaa pieni hätä hiipiä, koska täällä Pohjolassa, kuten eräs tuttavani Espoosta sanoo, on saatu jo eräänä yönä lunta ja lämpötilatki on päivittäin enää ehkä siinä +5 asteen tietämillä ja mulla ei ole housuja! 8( Tai no on (kahdet), mutta ne on ollu mun lempparihousut jo pitkän aikaa.
Siksipä ne alkaakin pitkän yhteiselon jälkeen sanomaan sopimustaan irti. Voi surku.
Joten tarina mun pitkään jatkuneesta täydellisten pillihousujen etsinnästä ja nykyisten syrjäyttäjistä jatkuu.
Toivon koko sydämelläni, että tälle saataisiin pian onnellinen loppu.


Tuli sieltä paketista kuitenkin jotain mun pahaa mieltäni lohduttamaan. Tämä ihana niittilaukku!
Arvoin pitkään valkoisen ja mustan välillä. Nyt mietin olisiko sittenkin pitänyt ostaa musta.


Olen muuten aloittanut taistelun vai voisiko sanoa, että sodan mun huonoa ihoa vastaan.
Minua kun ei ole siunattu siloisella ja tasaisella vauvanpyllymäisellä iholla.
Aseenani toimii Neutrogenan uusi Visibly Clear Pink Grapefruit tuotesarja.
Mun mielestä nuo Neutrogenan mainokset on ihan superärsyttäviä ja ah niin pirteitä, joten siinäkin oli jo
yksi kovin hyvä syy ottaa tuotteet testiin.
Pakko sanoa, että tässä saattaisi olla sitä jotakin! Vastaus rukouksiini ehkä?


Aaapua! Huomenna olisi kauan odotettu ja pelätty tatuointiaika. Viime kerrasta on niin kovin pitkä aika.
En saanut edes Artoa houkuteltua mukaan henkiseksi tueksi, vaikka hänellä on talviloma.
Mukava poikaystävä mulla. Hirveen mukava on myös lukea miten moni Facebookissa kehuskelee jollain syyslomalla. Mikä se on?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti