Mua vähän hävettää

Meillä oli vielä kaksi viikkoa sitten ihan oikeasti talvi.

Nyt on vain kovin pimeää. En ole varma kummasta pidän vähemmän.

Autolla ajaminen oli yhtä hermostuttavaa, kuin pussaisi ihastusta ensimmäisen kerran.

Iik se on jännittävä tunne. Ihanalla tavalla.

Melkein ajoin ojaankin työautolla. Pelotti helvetisti. Se oli ensimmäinen kerta.
Lumi on kivaa silloin, kun sitä sataa niin kuin romanttisissa elokuvissa ja voi vaan ihailla. Ei silloin kun sitä tuiskuttaa vaakasuorassa aivan jumalattomasti, että tulee melkein itku, kun vituttaa niin paljon.

Apua on jo marraskuu. Aika kuluu aivan liian nopeasti.

Mut hei, nyt on Movember. Jos oisin mies, kasvattaisin aivan hillittömät pensselit.

On kuitenkin ihan kiva olla tyttö. Tai nainen. En oikein osaa määritellä itseäni. Nainen kuulostaa niin aikuiselta. Haluan ehkä vielä pikkuisen olla lapsi.

Tuli mieleen Britney Spearsin I'm not a girl, not yet a woman. Voi. Mut mä oon ihan onnellinen näin määrittelemättömänäkin.

YLLÄTYS! Eka video, joka on turha, aivan helvetin nolo ja lyhyt. Olen kömpelö ja kiusallinen. Naurattaa.